Keusoten Oy Apotiin Ab osakkaaksi liittyminen

Keusoten päättäjät ovat paljon vartioina kun äänestivät Keusoten Oy Apotti Ab osakkaaksi liittymisestä. Päätös ei ole helppo ja tietoa on joutunut hakemaan useasta eri paikasta kokonaiskuvan ja riskit kartoittamisen varmistamiseksi.  Mikä potilastietojärjestelmän  vaihtoehdoista on sopivin Keusotelle, jopa  tuleviksi vuosikymmeniksi? Mikään kolmesta vaihtoehdoista ei ole ehdottoman paras vaihtoehto, kaikissa on omat haasteensa.

Näkemyksiemme mukaan on parasta kilpailuttaa potilastietojärjestelmä uudestaan eikä valita 7-vuotta sitten aloitetun kilpailutuksen voittanutta vaihtoehtoa käyttöön. Tietotekniikka kehittyy jatkuvasti ja Suomesta on hyviä esimerkkejä toimivista potilastietojärjestelmistä.

Syitä, joiden takia emme äänestä Apotin puolesta, ovat Apottiin liittyvät haasteet kokonaistaloudellisuudessa, käytettävyydessä sekä käyttöönotettavuudessa. Apotin käyttäjäkokemus on ollut keskiarvoltaan huono (mm. Käyttäjien kokemukset ja Apotin saamat heikot arvosanat Vantaalla käyttäjiltä). Apotti ei ole pystynyt ainakaan vielä kehittämään potilastietojärjestelmäänsä toimivampaan suuntaa. Niinpä järjestelmän jäykkyys ja vaikeus eivät poistu jatkossakaan ja asiakaspalvelussa ei tulla todennäköisesti pääsemään samalla tasolle kuin nykyisiä järjestelmiä käyttäen. Lääkäreitä kuormittaa myös eReseptikekuksesta manuaalisesti haettavat lääkitystiedot rakeisista, vaikealukuisista tiedostoista. Näistä syistä Apottia käyttävien lääkäreiden toiminta on alle 80 % aikaisemmasta tasosta eli he voivat ottaa tunnissa noin yhden potilaan vähemmän kuin aikaisemmin eli 3 sijaan 2 potilasta tunnissa. Ilman lisäresurssien palkkaamista ainakin käyttöönottovaiheeseen, aiheutetaan pidempiä jonoja terveyskeskuksessa lääkärin vastaanotolle tai Keusoten pitää ostaa yksityiseltä sektorilta lääkäripalveluita. Tämä on iso kustannuserä laajalle Keusoten alueelle ja saattaa aiheuttaa palvelutason laskua.

Itse potilatietojärjestelmän hankkiminen on suuri kustannuserä Keusotelle. Tämä hetkisillä tiedoilla hinta on 115 –120 miljoonaa euroa 10 vuodessa. Apotin osakkeenomistajat saattavat joutua tulevaisuudessa maksamaan myös tietojärjestelmän kehittämiskuluja tai lisäämään takuita. Tässä kuntien huonossa taloudellisessa tilanteessa summat ovat suuria eikä Korona-viruksen aiheuttamat lisäkustannukset ja verotulojen vähentyminen auta tilannetta.

Nykyinen Keusoten 16 eri ohjelman malli ei ole toimiva ja mielestämme järkevintä olisi kilpailuttaa hankinta uudelleen. Tietotekniikka muuttuu ja markkinat kehittyvät koko ajan. Vaihtoehtoja on tänä päivänä markkinoilla, myös suomalaisia. Uudella kilpailutuksella olisimme voimme saada nykyaikaisen, toimivan ja mahdollisesti edullisemman ratkaisun. Uusi potilas- ja asiakastietojärjestelmä pitäisi rakentaa suomalaista lainsäädäntöä kunnioittaen, sen tulisi olla ketterä ja helposti muokattavissa lakien muuttuessa.

Kilpailutuksessa voidaan hyödyntää aikaisempaa tietoa ja lisätä tulevaisuuden tarpeitamme asiakas- ja potilastietojärjestelmälle. Voimme tehdä kilpailutuksessa yhteistyötä Uudenmaan kuntien kanssa, jotka eivät liity Apottiin vaan jättäytyivät ulkopuolelle kuten viimeksi Espoo teki. Yhteistyöstä olisi voitu saada kustannuksissa säästöä sekä kilpailutuksen sisältöön ja osaamiseen liittyviä hyötyjä.

Me allekirjoittaneet olemme ehdottomasti Apottiin sitoutumista vastaan ja uudelleen kilpailuttamisen kannalla. Näin pystymme mielestämme parhaiten tarjoamaan Nurmijärven kuntalaisille palvelutason säilymisen, kokonaistaloudellisen vaihtoehdon sekä mahdollisuuden nykyaikaiseen ja toimivaan potilastietojärjestelmään.

Virpi Räty, huhtikuu 2020

Lukiokoulutuksen tulevaisuus Nurmijärvellä

Nurmijärven palveluverkkosuunnitelmasta on käyty paljon keskustelua. Varsinkin lukiokoulutuksen järjestämisestä sekä siihen liittyvistä ratkaisuista. Kuntalaiset ja luottamushenkilöt ovat ottaneet kantaa somessa, mielipidepalstoilla sekä adressien muodossa. Mielestäni tämä on parasta päätöksentekoa.

Itse kannatan yhtä kunnallista lukiota eli keskitettyä lukiota Kirkonkylään. Olen pohtinut asiaa monelta kantilta sekä vaihtoehtojen vaikuttavuutta. Tärkeä näkökulma on opetuksen järjestämiseen liittyvät asiat. Keskitetyssä lukiossa pystytään järjestämään opetusta joustavammin, uudistamaan lukiokoulutusta sekä mahdollistaa oppilaille laajempi kurssitarjonta. Rajamäen ja Kirkonkylän lukiot ovat pärjänneet lukijoiden ranking-listoilla hyvin. Kuinka paljon enemmän pystytään tarjoamaan keskitetyssä lukiossa, kun opettajat pystyvät hyödyntämään osaamistaan yhteistyössä kokonaisvaltaisemmin?

Keskitetyssä lukiossa pystytään paremmin kohdentamaan erityisopetuksen, kuraattoreiden sekä psykologien resursseja, kun he ovat päivittäin läsnä koulun arjessa. Opetuksessa pystytään hyödyntämään tarvittavia tarvikkeita ja välineitä laajemmin, kun ei ole kahta pistettä.

TOINEN tärkeä asia on taloudellinen näkökulma. Mielestäni keskitetyssä ratkaisussa pienemmällä rahalla saadaan enemmän opetusta eli kurssitarjontaa. Siitä pystytään säästämään vuosittain sivistyksen toimialan muihin kohteisiin noin 125 000 euroa.

Investointien rahoittamisen näkökulmasta ei mielestäni ole suurta eroa keskitetyllä tai jaetulla lukiolla. Loppumetreillä selvisi, että Nurmijärven Yhteiskoulun tiloihin joudutaan investoimaan 15,5 milj. euroa vielä tällä vuosikymmenellä.

Mielestäni on turhaa rakentaa ylimääräisiä tiloja, vaan tilat tehdään jokaiseen taajamaan tarpeiden ja kokonaistaloudellisuutta silmällä pitäen. Oman näkemykseni mukaan paras ratkaisu taloudellisesti on, että Nurmijärven Yhteiskoulun purettattavien tilojen tilalle rakennettaan uudet tilat lukion tarpeisiin sekä liikuntasali.

KOLMANTENA tärkeänä asiana on lukio-opetuksen saavutettavuus. Kirkonkylä on keskeisellä paikalla ja tästä sijainnista höytyvät koko kunnan alueen lukioon hakeutuvat oppilaat. Keskiarvot Arkadian lukioon pääsyyn ovat nousseet ja Kirkonkylälle joudutaan vähentämään lukion aloituspaikkoja, koska tilat eivät anna myöden isommalle oppilasmäärälle.

Itselläni on huoli nuoristen opiskelemaan pääsemisestä, koska nykyisellä lukio-opetuksen järjestämistavalla, nuoria jää ilman opiskelupaikkaa Nurmijärvellä.

Palveluverkon kehittäminen on ollut prosessi, jonka ensimmäinen näytös päättyy 16.12, kun valtuusto päättää palveluverkosta. Tämä jälkeen alkaa toinen näytös, jossa toteutetaan valtuuston päättämistä asioista.

Virpi Räty 12.12.2020

Keusoten palveluverkkosuunnitelman ja tuottavuusohjelman vaikutukset

Keusoten hallitus päätti kesäkuussa tuottavuusohjelmasta ja palveluverkkosuunnitelmasta, joka menee vielä syksyllä Keusoten valtuuston päätettäväksi. Näillä kummallakin on onnistuessaan suuri merkitys kuntien talouteen. Kuntien talous ei kestä viime vuosien sote-menojen kustannuskehitystä. Muutosta palveluiden tuottamiseen on tehtävä — ylitykset eivät voi olla tulevaisuudessa yhtä suuria kuin esimerkiksi vuonna 2019. Sosiaali- ja terveysmenojen vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen on kasvanut, ja talouden tasapaino yleisesti kunnissa on heikentynyt. Näin on myös meillä Nurmijärvellä. Terveys- ja sosiaalimenot lisääntyvät entisestään muun muassa ikäihmisten määrän kasvamisesta, ilman rajuja toimenpiteitä palvelutuotannossa. Haasteena ovat myös jo tällä hetkellä henkilökunnan rekrytoinnit, eikä tähän ole ainakaan näillä näkymin tulossa muuta ratkaisua kuin palveluiden kehittäminen, sekä erilaisten uusien innovaatioiden hyödyntäminen.

Keusoten palveluverkkosuunnitelma on kehittynyt viikkojen aikana hallituksen hyväksymään muotoon. Keusoten valtuuston päätettävässä esityksessä ei enää lähdetä seinät edellä, vaan ensin kehitetään digitaalisia ja liikkuvia palveluita,  Vasta sen jälkeen lähdetään miettimään, pitääkö joku terveysasema Keusoten alueella lopettaa tarpeettomana. Nurmijärven kunnanhallitus otti kesäkuun kokouksessa kantaa Keusoten palveluverkkosuunnitelmaan: Sote-menot eivät voi jatkuvasti nousta. Ensin pitää kuitenkin laittaa palvelut kuntoon, ja vasta sitten voi alkaa miettimään palvelupisteiden vähentämistä. Kuntien kanssa täytyy myös keskustella asioista etukäteen. Kunnanhallituksen ohjauksesta esitin Keusoten hallituksessa, että palveluverkon säännöllisen arvioinnin lisäksi tulee käydä keskustelua kyseisen kunnan kanssa mahdollisista palveluverkkoon liittyvistä muutoksista. Tämä takaa, etteivät asiat tule yllätyksinä, ilmoitusasioina kuntaan, vaan palveluverkkoon liittyvistä asioista tiedetään hyvissä ajoin kunnissa ja niihin pystytään vaikuttamaan ja varautumaan.

Palveluverkon tavoitteena on kehittää muun muassa erityisryhmien yhteisöllistä asumista, ja ikäihmisille mahdollistetaan kotiin tuotavia monipuolisia palveluita. Keusoten ja HUS:in nurmijärveläiset  luottamushenkilöt tekivätkin jo tammikuussa kunnanvaltuustossa aloitteen uudenlaisista ratkaisuista ikäihmisten asumiseen, hyvinvointiin sekä toimintakykyyn. Palveluiden saatavuuden paranemista pyritään lisäämään digitaalisuuden laajemmalla käyttöönotolla, jolloin asiointi voi hoitua omasta kotoa käsin. Palveluverkon tavoitteena on myös lisätä liikkuvia palveluita. Tällainen voisi olla esim. hammashoitolan palvelut koululaisille. Palvelutason säilymisen sekä taloudellisuuden lisäksi palveluverkon uudistuksella on merkitystä osaavan henkilökunnan saatavuuden varmistamisessa. Palveluverkkosuunnitelman tarkoituksena on muuttaa tilojen käyttöä tehokkaammaksi, sekä keskittää asiakasohjausta nykyistä taloudellisemmaksi. Näillä toimilla on merkitystä tulevaisuuden palveluiden tarjoamiseen, mutta ne myös mahdollistavat tarvittavan palvelutason.

Sote-kustannukset kasvavat tällä hetkellä erikoissairaanhoidon johdolla, mutta tuottavuusohjelman tarkoituksena on leikata kustannusten kasvu pois. Tuottavuusohjelman tavoitteena on vuosien 2020- 2022 aikana saada säästöjä aikaiseksi noin 40 miljoonaa euroa. Tähän tavoitteeseen pyritään pääsemään palveluiden painopisteiden siirtämisellä raskaista palveluista kevyempiin palveluihin, sekä arvioimalla omaa tuotantoa ja ostopalveluiden käyttämistä.

Käytännössä muutettavia toimintatapoja ovat mm. seuraavat:

Tuottavuusohjelmassa on myös tärkeitä henkilöstöpolitiikkaan liittyviä kysymyksiä, kuten johtajuuden ja rekrytoinnin kehittäminen, sekä sairauspoissaolojen ja sijaiskustannusten vähentäminen. Nämä ovat kovia tavoitteita toiminnalle, joka ei ole ollut laskusuunnassa kuntien oman tuotannonkaan aikana. Toisaalta nyt ollaan sen ytimessä, miksi Nurmijärven kunta lähti mukaan Keusoteen. Leveämmillä hartioilla on suurempi mahdollisuus pienentää soteen liittyviä kustannuksia — yhdessä on mahdollisuus tuottaa sote-palveluita kustannustehokkaammin. Tuottavuusohjelmaa pitää kuitenkin seurata tiiviisti, ja Keusoten hallitus saakin asiasta raportin kuukausittain.

Keusoten palveluverkkoon tarvitaan uudistuksia ja kulujen hillitsemistä suhteessa verotuloihin sekä valtionosuuksiin. Nurmijärven kunnan pitää pystyä rahoittamaan myös muita palveluita, kuten tasokasta varhaiskasvatusta sekä koulutuspalveluita. Myös ennalta ehkäiseviä hyvinvointipalveluita kannattaa tuottaa, koska inhimillisyyden lisäksi varhainen puuttuminen tuottaa säästöjä, kun kuntalaiset eivät tarvitse raskaampia ja kalliimpia palveluita. Kunnan elinvoimaisuuden kannalta on olennaista kehittää mm. kunnallistekniikkaa ja pitää rakennukset hyvässä kunnossa sekä ajanmukaisina. Kuntalaiset tarvitsevat muitakin kuin Sote-palveluita. Näistä syistä sote-menojen vakauttaminen on erittäin tärkeää Nurmijärven kunnan kehittämiselle sekä kuntalaisten palvelutason ylläpitämiseksi myös tulevaisuudessa.

Tässä vaiheessa kukaan ei tiedä, miten käy 10 vuoden aikana Nurmijärven alueen terveysasemille; ovatko kaikki kolme terveysasemaa vielä tarpeellisia, vai hoidetaanko lääkärikäyntejä jatkossa enemmän kotisohvalta, kotiin vietävillä palveluilla tai liikkuvilla palveluilla. Tämä jää nähtäväksi, samoin kuin mitä mahdollisia sote-uudistuksia on tulossa maakuntauudistuksen osana. Sitä ennen pitää nurmijärveläisten luottamushenkilöiden huolehtia Keusotessa, että nurmijärveläisten näkökulmat tulevat esille ja tarpeet Keusotessa huomioidaan.

Virpi Räty 5.7.2020

Elinvoimainen Nurmijärvi: yritystontteja, työpaikkoja ja yrittämisen edellytyksiä

Kunnassamme on perusasiat kunnossa ja yrittäjien kanssa tehdään hyvää yhteistyötä. Elinkeinojohtajan ja viestinnän tiimit ovat saaneet uudistuksia aikaan paikallisten yrittäjien kanssa parin viimeisen vuoden aikana. Tehty työ tai Keuken työpanokset eivät kuitenkaan yksistään riitä, jos yksi tärkeä työväline puuttuu. Nurmijärvellä ei ole riittävästi yritystontteja, jotta pystytään edesauttamaan uusien yritysten sijoittumista kuntaan ja nurmijärveläisten yritysten mahdollisuutta kasvaa tulevaisuudessa.

Kunnan kaavoitus sekä kunnallistekniikan rakentamisen edellytykset eli määrärahat ovat tärkeässä roolissa yritystonttien, työpaikkojen ja yrittämisen edellytysten luomisessa. Haasteena tai jopa tulppana uusien yritysten tulemiselle tai paikallisten yrittäjien kasvamiselle on ollut riittämätön yritystonttitarjonta Nurmijärvellä. Tähän pitää saada muutos. Kuntastrategiamme mukaan kunnassa “järjestetään riittävästi yritystontteja erilaisiin tarpeisiin ja tilanteisiin”, mutta tämä asia ei ole edistynyt riittävästi tämän valtuustokauden aikana, varsinkaan eteläisen Nurmijärven alueella.  Onneksi Ilvevuori pohjoinen saadaan vähitellen avattua ja edes sen osalta mahdollistetaan uusien yrittäjien saaminen kuntaa, sekä nurmijärveläisten yritysten kasvupotentiaalin realisoituminen. Kunnan pitää pystyä nopeuttamaan ja parantaa joustavuutta tonttituotannossa.  Uusia alueita pitäisi olla suunnitteilla ja maa-alueita hankkia hyvissä ajoin. Kaavoituksen tulisi olla etupainotteista, vaikka kunnallistekniikka rakennettaisiinkin myöhemmin. Yksityisiä maanomistajia ei pidä sulkea pois, jos heiltä löytyy tarjolle hyviä yritystontteja. Rajamäkeen tuleekin muun kuin kunnan yritystontteja myyntiin. Tätä pitää edistää myös muualla kunnan alueella.

Nurmijärven kuntastrategiaan on kirjattu, että “toteutamme hankintoja avoimesti siten, että yritykset ja muut yhteisöt voivat osallistua niiden valmisteluvaiheeseen”. Yrittäjien barometrin (1/2020) mukaan Nurmijärven kunnan hankintapolitiikan onnistuminen on alle alueen sekä koko maan keskiarvon. Kilpailutus sekä informaation kulku kilpailutuksista paikallisille yrittäjille kaipaa vielä kehittämistä. Nämä kannattaa ottaa seuraavaan kuntastrategiaan yhdeksi tavoitteeksi. Joissakin kunnissa on onnistuttu jakamaan kilpailutukset pienempiin osiin, jolloin useammalla paikallisella yrittäjällä on mahdollisuus jättää tarjous tai oman kunnan yrittäjiä tekemään yhteisiä tarjouksia.

Kunnan markkinointi on mennyt monta askelta positiiviseen suuntaan, kun arvioidaan Nurmijärven kunnan yrittäjien saamaa näkyvyyttä kunnan markkinoinnin kautta. Tästä esimerkkeinä voisi mainita Nurmijärveltä-tunnus sekä “Nurmijärvi Shop Up Days” -tapahtuma sekä “Joulu Nurmijärveltä” -kampanja.  Tätä paikallista yrittäjyyttä on niin kunnanjohtaja kuin viestintätiimi tuonut hyvin esiin viime vuoden aikana. Olen myös itse osallistunut tähän kampanjointiin ja Facebookissa viestitellyt käyttämistäni paikallisista palveluista.  

Nurmijärven tulevaa kuntastrategiaa tehtäessä, päättäjien pitää miettiä - minkälainen on yrittäjämyönteinen Nurmijärven kunta?  Suomen Yrittäjien mukaan yrittämisen olosuhteita parantavat - “yrittäjämyönteiset päätökset, yrittäjien kuuleminen ja elinvoiman edistäminen”   Näihin meidän Nurmijärvellämmekin pitää panostaa tulevaisuudessa aikaisempaa enemmän.  Verotulojen ja valtionosuuksien heikentyminen suhteessa kuluihin viimeisen kymmenen vuoden aikana haastaa kuntataloutta. Yritysten tuottamilla työpaikkaomavaraisuudella, verotuloilla ja elinvoimaisuudella on suurempi merkitys kunnan tasapainoiseen talouteen, kun aikaisemmin.

*Lähteet:

https://www.nurmijarvi.fi/wp-content/uploads/2019/11/Nurmij%C3%A4rvi-positiivinen-ilmi%C3%B6-kuntastrategia-2018-2025.pdf

https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/kuntabarometri2020_uusimaa_nurmijarvi.pdf

https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/sy_kuntavaaliohjelma_2021.pdf.