Nurmijärven kunta on mukana 2-vuotisen esiopetuksen kokeilussa. Olen kovasti pohtinut 5-vuotiaiden esiopetusta. Onko se oikeasti vaikuttavaa vai mennäänkö väärään suuntaan, kun aloitetaan esiopetuksen oppimissuunnitelman mukaisesti jo 5-vuotiaana?
Minusta lasten kasvun ja kehityksen kannalta on tavoiteltavaa, että lapsia ei pyritä saamaan johonkin tiettyyn muottiin. Lapsia ei pitäisi yrittää saada liian varhain luopumaan leikkimisestä. Mielestäni meidän aikuisten niin kotona kuin varhaiskasvatuksessa tulee mahdollistaa leikkiminen ja yhdessä tekeminen. Kiireen tuntua pitää saada vähennettyä. Ympäristön pitää olla turvallisen tuntuinen ja lasten kehittyä ilman turhia paineita.
Mielestääni 5-vuotiaiden esiopetuksessa pitää huomioida, että lapsilla on aikaa leikkiä ja tehdä muiden lasten kanssa mukavia asioista. Kirjainten ja matematiikan sekä muiden esiopetuksen mukainen oppiminen ei pitäisi ainakaa vyöryä vuotta aikaisemmaksi. Jos saisin päättää, 2-vuotisen esiopetuksen ensimmäisenä vuonna keskityttäisiin tunne- ja vuorovaikutusten harjoitteluun leikkien ja yhdessä tekemisen avulla. Koulupolulla oppilailla on paljon haasteita nimenomaan näissä asioissa. Jos tunne- ja vuorovaikutustaitoja harjoiteltaisiin turvallisessa ympäristössä, 3 aikuisen tukemana sekä harjoittelua pystyttäisiin jatkamaan toisenakin vuotena, niin alakoulussa oppilailla olisi näitä puuttuvia taitoja harjoiteltuna. Tällä hetkellä alakoulussa tunneilla ja välitunneilla näkyy lasten aikaisempaa heikommat vuorovaikutustaidot sekä tunteiden ilmaiseminen positiivisin keinoin.
Lasten yksilölliset tuen tarpeet voidaan huomioida 2-vuotisessa esiopetuksessa entistä aiemmin ja siten puuttua varhemmin haasteisiin sekä harjoitella niitä arjessa ennen koulun alkua. Liialliset tavoitteet eivät ole mielestäni hyväksi 5-vuotiaille eikä ensimmäisen esiopetusvuoden pitäisi olla liian tavoitteellinen.
2-vuotinen esiopetuksen tarpeellisuus luo minulle ristiriitaisia tunteita. Mielestäni lasten oikeus ja mahdollisuus leikkimiseen mahdollisimman pitkään, ei saisi muuttua. Aikuisena ehtii kyllä olla vuosikymmeniä.
https://www.nurmijarvenuutiset.fi/paikalliset/1368209
Kokoomuksen valtuustoryhmä esittävät aloitteessaan päiväkotien pihojen kunnostamista.
Valtuuston kokouksessa keskustelimme tulisiko ryhmäkokoa suurentaa 21:stä 24:nään. Olen ehdottomasti sitä vastaa, että suurennetaan ryhmäkokoja päiväkodissa, joten pidin puheen aiheesta. Tässä pieni katkelma ajatuksista:
Minua käy sääliksi ne pienet tulevaisuuden lupaukset, jotka joutuvat tyytymään vähempään määrään syliä ja aikuisen huomiota. He joutuvat kohtaamaan suuremman määrän lapsikontakteja, joka tutkitusti lisää lapsen stressiä. Heillä on pienempi mahdollisuus esim. esiopetuksen mukaiseen yksilölliseen oppimiseen.
Miksemme kuuntele tutkimuksia? Miksi meillä ei ole arvioitu muita vaikutuksia kuin rahaa? Olemmeko me Nurmijärven kunnassa niin köyhiä, että voimme sivuuttaa noin 900 lapsen hyvinvoinnin?
Voitimme äänestyksen.
Esitin kysymyksen siitä, kun kunta säästi palkoista eikä jatkanut kaikkien päiväkodin henkilökunnan vuoden sijaisuutta tekevien palkkaamista kesänajaksi. Tässä pätkä kysymyksestäni:
Muut ovat töissä miettineet, miten pärjäävät kesällä, kun ihmisiä on vähemmän ja pitäisi pitää kesälomia ja päivystykset pitäisi hoitaa. On totta, että osa lapsista on poissa jo kesäkuussa, mutta kesäkuussa pitäisi ehtiä siivoamaan ryhmä katosta lattiaan ja suunnitella seuraavaa syksyä. Pitäisi myös ehtiä nimikoimaan naulakot, kaapit, laatikot ym. uusien lasten aloittaessa. Nykyisessä päiväkodissa uusia tai ryhmänvaihtajia on yli 70 % kaikista lapsista. Ryhmien pitäisi pystyä pitämään palavereja syksystä. Näitä ei kunnolla ehdi tehdä elokuussa, kun lapset aloittavat ja osa henkilökunnasta yhä lomalla.
Olen ymmärtänyt, että ainakin osa työttömäksi jäävistä, miettii hakemista muihin kuntiin töihin. Onko meillä varaa menettää ammattitaitoista henkilökuntaa?
Toivottavasti jatkossa mietitään, onko todellista hyötyä kesäajan palkattomasta ajasta.
