Virpi Räty

Koulutus

12/2020 valtuusto palveluverkon käsittely

Osa puheesta lukiokoulutuksen keskittäminen Kirkonkylään

Mikä on muuttunut kahdessa vuodessa kun viimeksi päätettiin lukiokoulutukseen liittyvistä asioista? Paljon olennaisia asioista on muuttunut. Rajamäen lukiorakennus on purkukuntoinen ja NYKin kaksi rakennusta on purkukuntoisia muutaman vuoden päästä.

  Toinen asia, mikä on muuttunut on, että  keskiarvot ovat nousseet Arkadian lukiossa liian korkeaksi ja oppilaita on jäänyt ilman Klaukkalan opiskelupaikkaa. Toivottavasti he ovat saaneet muualta opiskelupaikan.  Kirkonkylässäkin on oli hieman nousua keskiarvossa, Aloituspaikkojen määrä pienenee kirkonkylässä ensi vuonna, joten keskiarvorajan nousu todennäköisesti jatkuu.  Minulla on suuri huoli, että tämän päiväisillä päätöksillä on vaikutusta esimerkiksi eteläisten nuorten mahdollisuuksiin saada lukion opiskelupaikka kohtuullisen matkan päästä. Huoli on myös, että sekä Arkadiaan että NYkiin ei voida lisätä lukiopaikkoja riittävästi , koska kummassakaan ei ole tiloja siihen. Toisaalta meidän pitää myös kehittää lukiokoulusta tukemaan meidän kunnan nuorten mahdollisuuksia heidän tulevaisuudestaan

Ensimmäiseksi tärkeä asia on valinnat opetuksen järjestämisessä. Nuoret kaikissa kouluissa ovat kyselyssä todenneet, että heille tärkeää lukiokoulutuksessa ovat laaja kurssitarjonta ja opintojen joustavuus. Nuoret myös kokevat tukipalveluiden saatavuuden tärkeäksi eli erityisopettaja, kuraattori ja psykologi ovat enemmän läsnä koulun arjessa. Nämä pystytään parhaiten toteuttamaan keskitetyssä ratkaisussa.

Lukiolaisten liitto toteaa, että syventäviä kursseja voi ottaa puolestaan niistä aineista, jotka itseään erityisesti kiinnostavat.  Onko näin?  Kun kurssitarjonta on suppea, pysyykö lukiolaiset saamaan heitä kiinnostavia tai tarvitsemia kursseja? Onko kurssitarjonta joustavaa, että oppilaat pystyt lukujärjestysteknisesti valitsemaan heitä kiinnostavia kursseja? 

Toinen tärkeä asia on talouteen liittyvät kysymykset:  Olemme saaneet informaation, että keskitetty lukion opetuksen järjestämisestä saatavat säästöt ovat n. 125 000 vuodessa. Tämä säästö on sulanut Kirkonkylän uudisrakennuksen myötä, koska tässä ratkaisussa on enemmän opetuksen tiloja. Mielestäni hyvällä suunnittelulla ja synergiaeduilla pienentämään tilantarpeita ja siten vähentämään kuluja. Mielestäni ensisijaisesti pitää pyrkiä suunnittelemaan uudisrakennuksia jo olemassa olevien toimivien tilojen yhteyteen.  Näen, että käyttötalouteen liittyvien ratkaisujen lisäksi voimme säästää investoinneissa kun investointien suunnittelun, lähtökohta on kokonaistaloudellinen sekä  tukeutuu mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevien palveluihin yhteyteen. Kevytrakenteiset ratkaisut kannattaa varmaan huomioida kaikissa ratkaisuissa mahdollisuuksien mukaan.  Kuten Könösen Ville on sanonut, investointien laskelmat ovat tässä vaiheessa tavoitehintoja kun ei ole vielä tarkkoja suunnitelmia. Suunnitelmat tulevat tarkentumaan palvelupäätösten jälkeen, kun valtuusto on päättänyt, missä järjestetään kunnan tarjoamia palveluita.

Kolmas tärkeä asia on lukio-opetuksen saavutettavuus. Kirkonkylä on keskeisellä paikalla ja tästä sijainnista hyötyvät koko kunnan lukioon haluavat oppilaat ja siten oiva paikka keskitetylle lukiolle. 

Tänään päätämme tuleville lukiolaisille tärkeistä asioista, jotka vaikuttavat heidän mahdollisuuksiinsa tulevaisuudessa.  Tässä muuttuvassa maailmassa meidän pitää uskaltaa tehdä rohkeitakin päätöksiä, jotka hyödyntävät mahdollisimman laajasti palveluiden käyttäjiä.

Aloite 9/2020: A2-kielen opiskelun turvaaminen Nurmijärvellä

Nykyisissä taloudellisesti haastavissa olosuhteissa Nurmijärven kunnassa joudutaan pohtimaan tarkasti, mitä ei-lakisääteisiä palveluita pystytään ylläpitämään. Koulutuksen osalta on erittäin tärkeää, ettei opetuksen tuntikehystä jouduta nykyisestä leikkaamaan ja sitä kautta suurentamaan opetusryhmiä. Moni ei-lakisääteinen palvelu on lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta merkityksellinen, näistä esimerkkinä A2-kielen opiskelumahdollisuus ja sitä kautta saavutettava monipuolinen kielitaito. Ilman A 2-kielen tarjontaa emme myöskään erottuisi eduksemme houkuttelevana koulutuskuntana lapsiperheille.

Allekirjoittaneet esittävät, että A2-kielten opetus olisi ensisijaisesti pyrittävä säilyttämään lähiopetuksena perusopetuksessa kunnassamme. A2-kielen turvaamiseksi on myös hyvä selvittää vaihtoehtoisia A2-kielten opetustapoja. (Näitä voitaisiin hyödyntää myös tarvittaessa mahdollisina poikkeusaikoina väliaikaisesti) Allekirjoittaneet esittävät, että kevääseen 2021 mennessä tutkitaan ja selvitetään erilaisia vaihtoehtoisia A2-kielen toteuttamistapoja kuten erilaisia etäopetus/hybridimalleja. Lisäksi kartoitetaan opetusmateriaalisen soveltuvuutta ja opetusmateriaalin kehittämismahdollisuuksia sekä analysoidaan kustannuksia sekä toiminnan vaikuttavuutta. Johtopäätösten jälkeen harkitaan etäopetusluvan hankkimista A2-kielten opettamiseen sekä valtionapua tämän opetusmallin kehittämiseen niin opetustekniikan kuin -materiaalinkin osalta. Näin voisimme turvata A2-kielten opetuksen säilymisen Nurmijärven kunnassa tulevaisuudessakin.

Aloite 9/2018: Mäntysalon koulun piha-alueen kehittäminen

Klaukkalan alueen Kokoomuksen valtuutettujen aloite: Mäntysalon koulun piha-alueen kehittämistä koulun ja koko alueen vapaa-ajan liikuntapaikaksi sekä Haikalan koulun pelikentän siirtämistä koulun ja päiväkodin väliselle alueelle.

Aloite 8/2017

Kokoomuksen valtuustoryhmä esittävät aloitteessaan, että Nurmijärven kunta kartoittaa kuluvan syksyn aikana yhdessä poliisin kanssa valvontakameroiden tarpeellisuuden.

Aloite 6/2017

Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite: koulujen pihojen päivittämistä nykyaikaan.

Puhe 11/2016 Harjula – Syrjälän alueen koulujen yhdistäminen ja yläkoulun tuleminen Harjulaan

valtuuston kokouksessa pidin puheen Harjula – Syrjälän alueiden kouluihin liittyvistä suunnitelmista, joihin itse olen ollut hieman skeptinen. Tiedän, että Isoniitun alakoulun pitäisi olla 2-sarjainen sen toimivuuden kannalta ja Harjusta on pitkä matka yläkouluun. Tätä asiaa pitäisi vielä miettiä ja selvittää kaikki asiat juurta jaksaen. Tämä vaikuttaa Siksi ehdotinkin puheessa:

Esitänkin, että Syrjälän sisäilma uudistuksen jälkeen varmistetaan, että kaikki on kunnossa, Tarkastellaan lähempänä oppilasmääriä ja ennusteita tulevaisuuden oppilasmääristä, onko se suunnitelman mukaisia vai onko tilanne muuttunut sekä miten toimitaan tällä alueella, jos oppilaita tarkasteluista huolimatta on enemmän kuin on alun perin ajateltu kasvattamatta luokkakokoja. Tämän jälkeen vasta ryhdytään tekemään lopullisia muutostöitä kouluilla.      

Ehdotus meni läpi.

Minikoulujen eli Nummenpään ja Suomiehen lakkauttaminen

Silloin kuin koulun oppilasmäärä putoaa liian alhaiseksi kuin Nummenpäässä ja Suomiehessä kävi eli kummassakin oli alle 20 oppilasta 1-6 luokilla, niin pitää pystyä tekemään vaikeitakin päätöksiä. Koulut olisivat vaatineet investointeja tulevien vuosien aikana  satoja tuhansia euroja, joissa on liian vähän oppilaita ja mikä oli olennaista, kehitystä positiiviseen ollut  näköpiirissä.  Näissä kahdessa kouluissa oli parhaimmillaankin vain noin 30 oppilasta ja kulut per oppilas olivat huomattavasti korkeammat kuin muissa kouluissa. Myös pedagogisesti on arveluttavaa, että yksi opettaja opettaa luokkatasoja 1- 6. Mielestäni se ei ole nykypäivää eikä opettajan vertaistuki tai oppilaiden sosiaaliset suhteet omanikäisiin toteudu. Mielestäni monen kirjelmien, puheiden ja äänestysten jälkeen, vihdoin syksyllä 2017 minikoulut lopettavat toimintansa. Tässä on ote 3/2014 pidetystä puheesta:

Ei se yhteiskunta sillä lailla pyöri, että noin kahdenkymmen oppilaan kouluun investoidaan yli miljoona euroa muutaman seuraavan vuoden aikana. Moni kuntalainen kokee varmasti asian epäoikeudenmukaiseksi ja miettii, miksi näitä rahoja ei esimerkiksi käytetä muiden koulujen olosuhteiden parantamiseksi tai miksi ei oteta sen verran vähemmän velkaa.

Ei se yhteiskunta sillä lailla pyöri, että joissain koulussa on noin kymmenen oppilasta per opettaja ja joissain on kolmekymmentäkin opettajaa kohden. Tämän moni kuntalainen kokee epäoikeudenmukaiseksi ja minä en ainakaan pysty asiaa äänestäjilleni perustelemaan.

6/2014 puhe 5/2013 aloite Psykiatrinen sairaanhoitaja resurssiksi kouluihin

Tein aloitteen psykiatrisesta sairaanhoitajasta kuntaamme niin, saisimme konsultoivan psykiatrisen sairaahoitajan yhteiseksi resurssiksi sos.em. luokille sekä ala- ja yläkouluihin.

Kunnassamme on tällä hetkellä vain EMO-luokan apuna psykiatrinen sairaanhoitaja. Tarvetta olisi kuitenkin toiselle psykiatriselle sairaanhoitajalle, joka voisi olla konsultoimassa haasteellisia tilanteita ala- ja yläkoulussa sekä sos.em-luokissa arjen tukena.  Psykiatrisen sairaanhoitajan palkkaamisen etuja ovat mm. että oppilaita pystytään tukemaan kotikoulussa eikä tarvita erityisluokkaan siirtoa sekä erityisluokassa kuntoutuminen nopeutuu ja oppilas pääsee siirtymään kotikouluun aikaisemmin. Psykiatrisen sairaanhoitajan ammattitaitoa tarvitaan myös apuna opettajille että oppilashuoltoryhmän jäsenille. Kummallakaan ryhmällä ei ole riittävää tietämystä mielenterveysongelmien tai kriisitilanteiden purkamiseen luokkayhteisössä. Nämä voivat olla  kuitenkin esteenä oppilaiden oppimiselle sekä luokan työrauhalle.

Puhe psykiatrisesta sairaanhoitajasta

Tällä hetkellä ei ole psykiatrisen sairaanhoitajan palveluita kouluissa lapsille tai nuorille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei kouluissa ole ongelmia ja haasteita masennuksen tai mielenterveyden kanssa. Aloitteessamme haimme ennaltaehkäisyä vakavimpiin ongelmiin sekä syrjäytymisen ehkäisyä, jos esim. psykiatrisen sairaanhoitaja pystyy auttamaan ja tukemaan jo varhaisessa vaiheessa.

8/2007 Aloite: koulussa järjestettävien kerhojen turvaaminen

Tein aloitteen kerhojen järjestämisestä kouluissa koulupäivän jälkeen. Lea Pulkkisen mukaan jo vuonna 2005 mielestä tutkimuksia on havaittu vaikutuksia ” Oppivelvollisuuden jälkeisten opintojen jatkamiseen, koulumenestykseen, ammattiasemaan ja tulotasoon”